Ovatko pehmeät taidot sittenkin niitä kovimpia?

Tuoreista työelämän tutkimuksista, kuten LinkedIn’in Global Talent Trends 2019 (1) ja Workplace Learning Report 2019 (2), paljastuu, että pehmeistä taidoista on tulossa kovia taitoja tärkeämpiä. Mitä tämä tarkoittaa töitä haettaessa? Kysyimme kahdeksalta rekrytoinnin ammattilaiselta, kuinka suuri painoarvo rekrytointitilanteessa on pehmeillä taidoilla suhteessa koviin taitoihin ja vakuutuimme pehmeiden taitojen kovuudesta – myös pelialalla. Rekrytoijat korostivat, että nämä taidot ovat erityisen tärkeitä junioritason työnhakijoille. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, mitä pehmeät taidot ovat.

Mitkä ihmeen työelämän pehmeät taidot?

Tulevaisuuden työelämätaidot, pehmeät taidot, soft skills. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ehkä helpointa on lähestyä pehmeitä taitoja kovien taitojen kautta. Pelialalla kovia taitoja ovat esimerkiksi ohjelmointi, animointi, graafinen suunnittelu, äänisuunnittelu, kielitaito, projektihallinta, liiketoimintaosaaminen ja markkinointitaidot. Ne kaikki ovat ammatillisia taitoja, joita voit oppia kirjoista, kursseilla ja koulutuksissa ja joiden osaamista voidaan mitata tai arvioida testeillä ja kokeilla. Pehmeät taidot, kuten tiimityötaidot, puolestaan ilmenevät ihmisten käyttäytymisessä sekä vuorovaikutustilanteissa muiden ihmisten kanssa ja ovat vaikeammin todennettavissa ja mitattavissa. (3)

Kommunikoi itsesi työmarkkinoille

Gloria A. Meeks tutki väitöskirjassaan kriittisiä taitoja, jotka auttavat menestymään työelämässä. Hänen mukaansa kommunikointi on uudelle työntekijälle tärkein taito, mutta samalla se on valitettavasti myös taito, joka usein puuttuu korkeakouluista valmistuneilta. Meeks kehottaakin panostamaan kommunikointi-ja vuorovaikutustaitojen, kuten aktiivisen kuuntelun sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen, harjoitteluun jo opintojen aikana. (4) Tähän kannustavat myös rekrytoijat.

Työhaastattelu itsessään paljastaa sinusta kommunikoijana paljon: Kuinka ymmärrettävästi ja vakuuttavasti kommunikoit? Huokuuko sinusta empaattisuus? Kuinka hyvin huomioit muut ryhmähaastattelussa? Puhutko muiden päälle? Kykenetkö kunnioittamaan toisten mielipiteitä, jotka kenties poikkeavat omista mielipiteistäsi?

Ajatusleikki tiimityötaidoista: Kuinka pitkälle pääsisit Big Brother televisio-ohjelmassa?

Pystytkö asettamaan tiimin yhteisen edun oman edun edelle? Arvostatko muiden ihmisten tekemisiä ja näkemyksiä? Osaatko arvostaa ja hyödyntää muiden tiiminjäsenien erilaisuutta? Oletko yhteistyökykyinen? Autatko ja kannustatko mielelläsi muita?

Mieti Big Brother tv-ohjelmaa: Kyseessä on toki kilpailu, mutta vain itseään ajattelemalla kilpailussa ei pärjää. Vaikka talon sisällä löytyisi ymmärrystä jonkun kilpailijan itsekkäälle toiminnalle, niin toimintaa ulkopuolelta tarkkailevilla katsojilla on yllättävän pitkä ja valikoiva muisti, kun pudotusäänestyksen aika koittaa.

Tärkeää on löytää muista ihmisistä ne ominaisuudet, jotka tekevät tiiminjäsenistä yhdessä tähtiä, eikä itsestään sitä ominaisuutta, joka tekee itsestä sen ainokaisen ja kirkkaimman tähden tiimissä. Mikään ei nimittäin syö yhdessä tekemistä niin paljon, kuin se, että näkee muut ihmiset kilpailijoinaan. (6)

Pelialalla tiimityötaitojen merkitys korostuu, sillä pelikehitystiimeissä tehdään työtä yhteisen tavoitteen eli pelin julkaisemisen ja menestymisen eteen. Rekrytoijat testaavat tiimityötaitoja esimerkiksi kyselemällä tiimityökokemuksistasi tai visiotasi unelmatiimistä. Sinua saatetaan myös pyytää kertomaan, kuinka ratkaisisit jonkin esimerkkikonfliktitilanteen tiimissä. Sinun on myös hyvä osata arvioida omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi tiimityössä.

Hittipelejä ei synny ilman itseohjautuvuutta ja sen johtamista

Itseohjautuvuus tarkoittaa kykyäsi ottaa vastuuta ja johtaa itseäsi eli toimia ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Pystyt itse johtamaan oman työsi sisältöä ja sitä, kuinka teet työtäsi. Pystyt myös tekemään itsenäisesti päätöksiä siinä määrin kuin kulloisessakin tilanteessa on mahdollista ja tarpeellista. (8). Voit testata itseohjautuvuuttasi alla olevan tarkistuslistan avulla.

Osaan:

johtaa itseäni, työtäni ja ajankäyttöäni kohti yhteistä päämäärää.
ottaa vastuuta itsestäni ja työstäni.
tehdä itsenäisiä päätöksiä ja priorisoida
pyytää apua, kun sitä tarvitsen.
asettaa täsmällisiä, aikaan sidottuja ja realistisia tavoitteita.
hallita stressiä.
huolehtia hyvinvoinnistani.

Lauri Järvilehdon mukaan muut alat voisivat ottaa oppia pelialasta itseohjautuvuudessa: Hittipelien kehittäminen on ”todella kurinalaista ja tarkkaa hommaa”. Samalla Järvilehto muistuttaa, että vastoin joitakin käsityksiä itseohjautuvuutta tulee todellakin johtaa, ja sitä tulee johtaa ennen kaikkea siten, että jokaisen tiimiläisen psykologiset perustarpeet, kuten korkea autonomia, kompetenssi ja hyväksyntä, tyydyttyvät samalla, kun yhteinen tavoite saavutetaan. (9)

Työhaastatteluun mennessäsi sinun kannattaa varautua arvioimaan omia vahvuuksiasi ja kehityskohteitasi sekä kertomaan konkreettisia esimerkkejä omista toimintatavoistasi tosielämän tilanteissa, joissa olet osoittanut itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Itseohjautuvuutta voidaan työhaastattelussa myös testata erilaisilla ”Kuinka toimisit tällaisessa tilanteessa?” –skenaarioilla.

Oppimista ei pääse pakoon korkeakoulun jälkeenkään

Kyky oppia uutta, poisoppia vanhasta, soveltaa opittua ja jakaa oppimaansa muille ovat erittäin tärkeitä taitoja nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita pyritään ennakoimaan, ja Opetushallituksen raportista voi havaita, että muun muassa ongelmanratkaisukykyä, moniammatillista osaamista ja muutososaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. (7) Oppimisessa on kyse ennen kaikkea uteliaisuudesta, kyvystä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan sekä halusta kehittää jatkuvasti itseänsä ja osaamistansa. Oppimiseen liittyy usein se, että haastaa itsensä ja siirtyy hetkellisesti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Peliala on malliesimerkki nopeasti muuttuvasta alasta, jolla uuden jatkuva oppiminen on välttämätöntä. Mikä on sinun ”oppimiskuntosi”? Tätä saattaa kysyä myös rekrytoija työhaastattelussa.

Kovat vs pehmeät taidot piirakkakuviona: Juniorilla pehmeät taidot ovat tärkeämmät 43%, kovat taidot ovat tärkeämmät 14%, pehmeät taidot ovat tärkeämmät 14%, riippuu tehtävästä 29%.

Vinkki vitoset juniorityönhakijoille: Näin teet vaikutuksen pehmeillä taidoillasi

Pienilläkin asioilla pääset jo pitkälle. Tuo esille pehmeitä taitojasi työhaastattelussa saapumalla haastatteluun ajoissa, valmistautuneena ja asiallisesti pukeutuneena, ottamalla sopivasti katsekontaktia, hymyilemällä ja kättelemällä reippaasti.
Valmistaudu kertomaan esimerkkejä omista kokemuksistasi ja havainnoistasi sekä siitä, mitä olet niistä oppinut.
Listaa etukäteen omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi sekä varaudu kertomaan esimerkkejä tilanteista, joissa ne ilmenevät.
Vastaa kysymyksiin napakasti, informatiivisesti ja johdonmukaisesti. Älä jaarittele aiheen vierestä. Kuuntele aktiivisesti, äläkä varsinkaan puhu haastattelijan – tai ryhmähaastattelussa muiden hakijoiden – päälle.
Harjoittele pehmeitä taitoja siinä missä koviakin: Altista itseäsi erilaisille sosiaalisille tilanteille ja hakeudu omalle epämukavuusalueellesi. Osallistu ryhmätöihin ja projekteihin, pyydä palautetta muilta tai hanki itsellesi mentori ja ennen kaikkea: OPETTELE TUNTEMAAN ITSESI!

Ja mikä parasta: me laurealaiset tämän blogitekstin kirjoittajat julkaisemme vielä tänä keväänä pehmeiden taitojen treenioppaan, josta toivottavasti löydät itseäsi kiehtovia tapoja harjoitella pehmeitä taitoja. Ja samalla innostut suorittamaan Soft Skills –osaamismerkkejä, kunhan ne saadaan julkaistua.

Kirjoittajat:

Laurean opiskelijat Annamaija Anttila ja Piia Rantanen, ohjaaja Annemari Kuhmonen