Read this in English
Onko raha luovan alan pakollinen paha vai portti taiteelliseen vapauteen? Miten luovilla sisällöillä voidaan tavoittaa taloudellista voittoa? Mitä suomalaisessa elokuva- ja televisiotuotantotraditioissa tulisi muuttua, jotta pärjäisimme maailmalla? Entäpä pelialan sukupuolittuneisuus #metoon ja vastuullisia sijoituskohteita kaipaavien aikakaudella? Timo Argillander, yksi sisältösijoitusrahaston perustajista, murtaa myyttejä luovien alojen toimintamekanismeista
IPR.vc on kolmivuotias yhtiö, joka riskisijoittaa suomalaiseen sisältöön. Tarkemmin sanoen elokuva-, televisio- ja pelituotantoihin, joilla on potentiaalia kansainvälistyä. IPR.vc:n ensimmäisen sijoitusrahaston koko on 20 miljoonaa, perusteilla oleva toinen rahasto tuplaa potin. Sijoittajina toimivat instituutiot, kuten eläkevakuutusyhtiöt.
Timo Argillanderin ja yhtiökumppaneiden Tanu-Matti Tuomisen ja Jarkko Virtasen haastava tehtävä on ymmärtää luovien tuotteiden tuotantoprosessit, nähdä kasvupotentiaali, ymmärtää luovan talouden mekanismit ja arvontuotanto, sekä kääntää luovien sisältöjen arvo sijoittajien finanssikielelle, jossa vain luvut, numerot, excelit ja tuotto-odotusprosentit ratkaisevat. Onneksi he eivät tee työtään yksin, vaan mukana sijoituskohteita arvioimassa on laaja verkostollinen asiantuntijoita.
Mikä ihmeen rahasto?
Yhtiön toiminnassa on kaksi puolta: etsitään hyviä sijoituskohteita ja hyviä sijoittajia. Sijoituskohteet rahasto valitsee pääomariskisijoittamisen periaatteella. Tässä nyrkkisääntönä on, että kolmannes sijoituksista epäonnistuu, kolmanneksesta saa omat pois ja kolmannes tuottaa hyvin.
”Pääomarahasto toimii siten, että instituutiosijoittajat sijoittaa rahaa rahastoon, ja meidän yhtiö on hallinnointiyhtiö joka tekee sijoituspäätökset tämän rahaston puolesta. Meidän pitää itsekin sijoittaa siihen samaan rahastoon, jotta on myös omat panokset pelissä, mutta pääosa rahasta tulee kuitenkin erilaisilta eläkevakuutusyhtiöiltä ja muilta insituutiosijoittajilta”, Timo kertoo.
Mikä tässä nyt sitten on niin erityistä? ”Esittelemme sijoittajille, että sisältöihin kannattaa laittaa rahaa. Siinä olemme sillanrakentajia, koska ymmärrämme, miten sisältöbisnes toimii, mutta meidän pitää osata artikuloida tämä asia sijoittajille heidän ymmärtämällään finanssimaailman kielellä. Meidän bisneksen olemassaolon syy on synnyttää kansainvälisiä sisältöalan menestystarinoita. Lisäksi haluamme näyttää sisältöihin sijoittamisen olevan hyvää bisnestä. Nämä kaksi juttua ohjaavat meitä. Lähestymistapaamme on fanitettu maailmalla, yhdistelmä innokkuutta ja viileää analyysiä”, Timo hehkuttaa.
Miten saan rahastolta rahaa?
”Pääomasijoittaja sijoittaa ihmisiin. Meidän täytyy keskustellen hakea käsitys, ovatko tekijät ihan oikeasti haluamassa tämän jutun; uskallatko oikeasti toivoa, että tästä tulee iso juttu”, Timo aloittaa.
Arvioitaessa mahdollisia sijoituskohteita IPR.cv käy lävitse hankkeen suunnitelmat, ja arvioi sisällön lisäksi, miten kansainvälinen potentiaali näkyy, minkälaisia kumppaneita, rahoittajia ja verkottuneisuutta on kansainvälisiin levittäjiin ja ostajiin.
Pelien osalta liiketoimintadynamiikka on erilainen: mikään tuotto ei ole turvattua, sillä kansainvälistä kilpailua on paljon. Etenkin mobiilipelibisneksessä on alusta alkaen oletusarvona, että tuotannot täytyy tehdä kansainvälisesti ja korkealla riskillä. Sijoittajia kiinnostava uutuusarvo voi löytyä esimerkiksi tekemällä oppimispeleistä aidosti viihdyttäviä.
Miten luovan alan opiskelija voi valmistautua kansainvälistymiseen?
Metropolia Ammattikorkeakoulu on Suomen suurin kulttuurin ja luovien alojen tutkintoihin tähtäävien opintojen tarjoaja. Opiskelijoille Timo tarjoaa muutaman ajatusharjoituksen. ”Kun tehdään tuotantoja, liiketoiminnan peruslogiikka on, että halutaan tehdä sisällöllisesti juttuja, jotka koskettavat mahdollisimman monia. Kun tehdään tämä fiksusti, saadaan taloudellisestikin hyvää korvausta. Kun saadaan taloudellisesti hyvää korvausta, se lisää mahdollisuutta tehdä itsenäisesti päätöksiä ja vähentää riippuvuutta siitä, saadaanko joltain taholta tukirahoitusta. Kun on saatu omaa pääomaa tuottajalle, voidaan vaikuttaa enemmän itse siihen, mitä tehdään. Talous toimii vapauden välineenä. Osittain se on oppimista ja ymmärtämistä, että ymmärtää yritystoimintaa käytännöllisenä taitona, ei ideologiana”, Timo kiteyttää.
Jo opiskeluaikana kannattaa ottaa haltuun kansainvälisen myynnin toimintamekanismit, jakelumahdollisuudet ja ihmisten tunteminen. Se kyllästymiseen asti hoettu verkostoituminen.
Timo Argillander. Kuva: Anton Sucksdorff
”Se, että oikeasti tuntee ja juo punaviiniä vaikkapa ranskalaisten kanssa. Sitten kun tarvitset kaverin, niin voit soittaa jollekulle, että tuntevatko he jonkun, joka voisi auttaa. Meillä on Suomessa hyviä tahoja, jotka edistävät suomalaisten kansainvälistymistä. Jokaisen pitäisi kuitenkin miettiä, voiko mennä harjoitteluun tai tapahtumaan ulkomaille, jotta syntyy henkilökohtaisia verkostoja. Kontaktit syntyvät vain käymällä eri paikoissa ja ihmisten kanssa juttelemalla. Suomalaisiin suhtaudutaan aika mukavasti, olemme sopivan neutraaleja”, Timo on havainnoinut.
Sisällöt ja vastuullisuus menestystekijöinä
Riskisijoitusrahastoyhtiön kriittisin tehtävä on hankkia sijoittajat. IPR.vc:n sijoittamista tuotteista esimerkiksi dekkarisarja Sorjonen menestyy yli odotusten, tuottojen kivutessa ennakkoennusteiden yläpuolelle. ”Ollaan hyvin jo voitolla, tehdään kakkos- ja kolmoskaudet. Siitä ei ole kuin YLEn ennakkomyynti Suomessa, ja onkin sitten myyty hyvillä isoilla kaupoilla Euroopan suuret maat ja järkevällä Netflix-diilillä isot alueet. Sarjoissa kun tulee kakkoskausi, se buustaa ykköskauden myyntiä”, Timo summaa käytännön esimerkkiä onnistumisista. Samalla hän haastaa suomalaiset tekijät: ”Meillä on elokuva- ja TV-hankkeissa yhä sitä ajattelua, että jos tulee kansainvälinen tuotto, se on kiva lisä, vaikka sen pitäisi päinvastoin olla se oletusarvo, miksi produktioita aloitetaan edes tekemään. Rahoittamisessa moni myy yhä jonkun maan esitysoikeudet etukäteen ja ottaa ne rahat tuotantobudjettiin, se on pois lopullisesta myyntipotentiaalista ja voi karkottaa sijoittajien kiinnostuksen. Meillä on julkiset tahot jotka rahoittavat, mutta he eivät ole asiakkaita. Tuottajayhtiöissä exceliä käytetään liian usein vain rahoitusbudjetin tekoon, ei myyntien ennustamiseen.”
Luovien sisältöjen tuotannoissa ja jopa lopputuotteissa niin elokuvan ja television kuin pelien parissa sukupuolittuneisuus näkyy naisoletettujen vähyytenä. Sijoittamisen eettisyys on trendi. Miten vastuullisuuskysymykset vaikuttavat sijoituskohteiden valintaan? ”Meillä varmistetaan ennen sijoituspäätöstä vastuullisuuteen sitoutuminen ja edellytetään vastuullisuutta aitoina tekoina, ei pelkkinä muodollisuuksina. Se tarkoittaa käytännössä, että edellytämme työlainsäädännön ja -sopimusten noudattamista, työterveydenhuollon järjestämistä ja ympäristöriskien hallintaa. Haluamme osaltamme kehittää näissä asioissa yhtiöidenkin toimintaa. Alaan liittyen on kolme tärkeää seikkaa: yksi on sisältöjen vastuullisuus. Emme sijoita esimerkiksi first person shooter -peleihin, koska ihmisiä ei lähtökohtaisesti pitäisi ampua, etenkään VR-ympäristöissä. Toiseksi, teemme häirinnänvastaista työtä, edellytämme sitoutumista alansa ohjeistoihin. Kolmanneksi, tasavertaisuuskehitys aloilla on hidasta, sijoituskohteittemme avainhenkilöstöstä 19% on naisia ja tämä vaatii hieman tarkastelua”, Timo harmittelee.
Miten vähemmistössä olevien tulisi sitten toimia päästäkseen sisään alalla? Timo puntaroi tarkkaan: ”Haemme korkean riskin sijoituskohteita. Yleisen käsityksen mukaan naiset ovat vähemmän riskinottajia, mutta kyse ei ole hullujen riskien ottamisesta, vaan valmiuksista tehdä hyvää duunia ja mennä pitkälle. Naispuolisille opiskelijoille toivoisin osaavani valita sanani hyvin: tarvitsemme rajojen rikkojia, ei pidä jäädä siihen perinteiseksi asettuneeseen rooliodotukseen, joka aloilla ehkä nyt vallitsee, etteikö voisi olla ottamassa riskejä ja menestyä kansainvälisesti.”