Pelijuridiikka-sarjan jatkon kirjoittajat ovat Hyvinkään Laurean opiskelijat Annamaija Anttila, Kristiina Juuti, Kaisu Laamanen ja Piia Rantanen. Kesän opintoprojektinaan he ovat etsineet uusia tapoja tuoda pelialan opiskelijoille ja aloitteleville yrityksille helpommin lähestyttävää materiaalia pelialan juridiikkaan ja työelämän pelisääntöihin liittyen. Peliä on kehitetty tammikuusta asti hieman eri kokoonpanoilla opiskelijoiden toimesta.
Game Law – Law Game on hauska oppimispeli, jossa tutustutaan pelialaa koskevaan juridiikkaan sekä harjoitellaan työelämään liittyviä pehmeitä taitoja. Työelämän pehmeitä taitoja eli Soft skillsejä koskevat tarinallistetut skenaariot tuovat peliin lisämaustetta ja toimivat erinomaisesti juridisten kysymysten vastapainona tuoden pehmeyttä ja hauskuutta juridiseen peliimme.
Pelikysymysten tarinallistaminen
Nykyajan ihmiset eivät lue riittävästi, roikkuvat vain älylaitteillaan. Niin monet kritisoivat ja kyllä kai kritiikistä osa on tottakin. Lukemattomuus johtaa kielitaidon ja mielikuvituksen kehittymättömyyteen. Monet tykkäävät pelata – ehkä siksi onkin oivallinen ajatus ujuttaa pieniä tarinoita peliin.
Saimme tehtäväksi tarinallistaa pelin kysymykset skenaarioiksi eli toiminnallisiksi käsikirjoituksiksi. Tämä tehtävänanto sai ajatukset liitelemään lapsuuden satuihin ja alakoulun näytelmiin. Satuihin siksi, että tarinankerronnan taitoa tarvitaan skenaarioiden luomisessa ja näytelmiin siksi, että tarinallistetut kysymykset ovat kuin pieniä näytelmän kohtauksia roolihahmoineen.
Tarinoilla on valtava merkitys ajatteluun ja kielelliseen kehitykseen. Paitsi että lapsille luetaan, niin lisäksi on erilaisia menetelmiä, missä lapsi pääsee itse lukemaan tai keksimään ja kertomaan satuja. Kirjastokoirat auttavat lukemaan opettelevia ja sadutuksessa lapsi pääsee kuvien avulla kehittämään ja kertomaan itse satua. Tarinat ovat siis työväline kielen oppimiseen ja kehittelemässämme pelissä tarinallistetut kysymykset ovat työväline juridisen kielen oppimiseen.
Skenaariot tekevät juridiikasta jännittävää
Tämä peli on kehitetty sillä olettamuksella, että monen peliopiskelijan ja aloittelevan pelialan yrittäjän mielestä juridiikka on tylsää ja vaikeaa – samalla se on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Heti työsuhteen alkaessa työntekijä kohtaa juridiikan solmiessaan työsopimuksen.
Miksi pelijuridiikka on kiinnostavaa?
- Peliä kehittäessä täytyy huomioida tietosuoja
- Julkaisuvaiheessa pelin kehittäjää varmasti kiinnostaa pelin immateriaalioikeudet
- Sopimusneuvotteluissa kirjataan julkaisusopimus, jotta peli pääsee levitykseen.
- Yrittäjäksi ryhtyvän on tunnettava yritysjuridiikkaa ja kirjanpidosta edes jotain, vaikka palkkaisikin ulkopuolisen kirjanpitofirman hoitamaan kirjanpidon.
Peliala on siis täynnä juridiikkaa!
Pelijuridiikka on oikeasti kiinnostavaa ja kehitetyt skenaariot kysymyksiin hyviä. Jos joku miettii termiä ‘sopimus’ voi helposti ensin kuvitella, että siinäpä tylsä asia. Mutta oikeasti, kun sopimuksia on niin erilaisia ja sopimusehtoja ja sopimisen periaatteita niin monenlaisia, että sopimusten parissa seikkailu on älyllistä leikkiä. Siksi on ollut ihanaa päästä loihtimaan tarinoita kysymyskortteihin.
Palvelumuotoilu ja oikeusmuotoilu
Kysymysten tarinallistamisessa skenaarioiksi on jossain määrin kyse palvelumuotoilusta. Se on tärkeää, sillä palvelumuotoilussa keskiössä on palvelun käyttäjä (1). Toisin sanoen projektissamme ei olisi järkeä tehdä sellaista peliä, mitä pelialan ihmiset eivät haluaisi pelata tai mikä ei opettaisi juridiikasta. Pelin pitää houkuttaa ja jopa koukuttaa. Tarinallisten kysymysten kautta tehdään pelistä kiinnostavampi pelijuridiikan opiskelijoille. Todellisten tuntuisten työelämään liittyvien kysymysten avulla hoksautetaan pelijuridiikan opiskelijoita ajattelemaan, että juridiikan kysymykset ovat oikeasti olennaisia työuralla.
Palvelumuotoilun lisäksi kysymysten tarinallistamisessa tehdään oikeusmuotoilua. Kysymykset ja vastaukset on esitettävä niin selkeästi, että noviisikin ymmärtää ne. Kuitenkin oikeusmuotoilun periaatteiden mukaisesti meidän on pitänyt huolehtia siitä, ettei oleellinen juridinen asia ‘rikkoonnu’(2). Samalla skenaarioiden kehittelyn aikana pohdimme sitä, mitkä asiat ovat pelijuridiikan opiskelijoille olennaisia oppia. Tarinallistaminen ei olisi ollut mahdollista, jos emme olisi ymmärtäneet kysymyksiä ja juridiikkaa kysymysten taustalla.
Skenaariot seitsemään eri kysymyskategoriaan
Kysymyksiä olivat tarinallistamassa skenaarioiksi Annamaija ja Kaisu. Skenaarioiden syntyprosessia on vaikea kuvailla. Ne vain tulivat mieleen joskus helposti ja joskus läppärin äärestä lenkille lähtiessä tai koiraa rapsuttaessa. Joskus elävän elämän tarinat auttoivat synnyttämään skenaarioita, joskus tarinat syntyivät eri kokemuksia ja kuulemia asioita yhdistelemällä.
Vaikeinta tarinoiden muodostamisessa oli rajoitettu sanamäärä. Jotain elävän tuntuista ja hauskaa piti saada mahdutettua viiteen riviin. Mutta loppujen lopuksi skenaariot ovat niin hyviä, että vahva suositus on jokaiselle pelialan opiskelijalle tai ammattilaiselle pelata kehittämäämme peliä.
Seuraavaksi vähän tarkemmin eri kysymyssarjojen tarinallistamista.
1. Työelämässä on yllin kyllin oikeuksia ja velvollisuuksia
Tätä kategoriaa oli kiva tarinallistaa. Oli helppo keksiä värikkäitä työelämän tapahtumia skenaarioiksi ja toisaalta aihe on tärkeä. On tärkeää, että työntekijä tuntee työelämän oikeudet ja velvollisuudet, joita lain lisäksi määrittelevät työehtosopimukset. Kysymyksissä on myös huumoria mukana. Hahmot ovat tosin myös osittain stereotyyppisiä. Mukana seikkailee muun muassa energiajuomaa nautiskeleva koeaikaa harmitteleva nuori mies ja tarkka pomo.
2. Paperit kuntoon ja visusti talteen
Dokumentointi on erittäin tärkeää yrityksissä, ja siihen kannattaa ehdottomasti panostaa. Kirjanpitolaki määrää osittain kuinka kauan ja millä tavalla eri asiakirjoja on säilytettävä ja tietoja käsiteltävä yrityksissä. Pelialalla käytettäviä eri dokumenttityyppejä nostetaan myös esiin tässä pelin kategoriassa.
Toisessa kategoriassa pelin hahmoille osuu kohdalle firman suursiivous, oman toiminimen kirjanpitoa sekä millaisessa tilanteessa sähköisessä viestinnässä kirjesalaisuus voikaan tulla eteen? Näissä kysymyksissä kirjanpidon kannalta peilautuu osin omat kokemukset ja havainnot omalta työuralta.
3. Muistithan suojata pelisi?
Tietosuoja on tärkeää, sillä jokaisella on oikeus henkilötietojen suojaan. Kyse on toisaalta ihmisten yksityisyydestä ja toisaalta siitä, ettei ihmisen henkilötietoja voida käyttää rikollisesti, esimerkiksi identiteettivarkauden muodossa. Joskus peleissä kerätään henkilötietoja; siksi pelinkehittäjien on tunnettava tietosuojan perusperiaatteet.
Kysymyksissä seikkailee muun muassa hälläväliä-asenteella olevia tietosuojakoulutettavia ja tietosuojavastaava.
4. Diilin paikka!
Pelin tekoprosessin ja myynnin aikana voi tulla eteen monenlaisia sopimuksia, esimerkiksi lisenssi-, eli käyttöoikeussopimuksia ja ohjelmistosopimuksia. Sopimuksen solmimisvaiheessa on hyvä tietää, mitä on tekemässä, sillä a) sopimukseen on tärkeää kirjata kaikki olennaiset asiat b) sopimus on pidettävä.
Tässä osiossa päästään sopimusneuvotteluiden innostavaan maailmaan. Pelin hahmot eivät aina tunne sopimusjuridiikkaa kovin hyvin.
5. Oikeudet luomuksiisi
Immateriaalioikeudessa on kyse omistusoikeudesta aineettomiin asioihin. Niissä on kyse esimerkiksi tekijänoikeuksista, tavaramerkeistä ja patenteista. Immateriaalioikeuksien tunteminen on tärkeää, jottei esimerkiksi luvatta käytä kehittämässään pelissä toisen tekemää musiikkia ja tietää, mitä voi ja kannattaa patentoida.
Tässä kategoriassa seikkaillaan pelien kehittämisen maailmassa ja haetaan muun muassa patenttia lentävälle robotille.
6. Miltä kuulostaisi oma peliyhtiö?
Peliyritys on varmaan monen haaveena. Yrittämiseen liittyy paljon juridiikkaa, jota oli kiinnostavaa selvittää tarinallistamisen yhteydessä. Yrittämistä säätelee monet lait, mm. kuluttajansuojalaki, hankintalaki ja kilpailulaki.
Millaisia kommelluksia sattuukaan lautapelin hahmoille yrityksen perustamisvaiheessa? Pelaa ja koe!
7. Julkaisun paikka!
Haasteet jatkuvat peliyhtiön arjessa loppuun saakka. Peli huipentuu viimeisessä kategoriassa käsiteltäviin julkaisualustojen sekä eri julkaisualustojen, kuten Steamin, Google Playn ja App Storen sopimusten erityispiirteiden käsittelemiseen.
Pelin skenaarioiden kirjoittaminen tähän kategoriaan oli erittäin haastavaa, sillä pelkästään määritelmä ”julkaisualustasta” oli varsin hukassa. Digitaaliset julkaisualustat versus pelikonsolit julkaisualustana – niihin tutustuminen vei tuntikausia. Silti vastaan tuli koko ajan uusia termejä, kuten esimerkiksi pelimoottorit, eri nimiset ja taustaiset ohjelmointikielet ynnä muuta. Tämä kategoria on ehdottomasti sellainen, minkä koostamiseen vaadittaisiin jo vahvasti pelialan ammattilaisen apuvoimia.
Juridisten kysymysten kääntäminen
Yksi tärkeimmistä tehtävistämme kesän projektissamme oli kääntää kaikki peliin liittyvä materiaali englannin kielelle. Koska pelin juridiset kysymykset sekä soft skills -kortit olivat kirjoitettu skenaarioiksi eli tarinallistettuun muotoon, oli haasteena saada englannin kielinen käännös vastaamaan alkuperäistä tarinaa.
Kysymykset ovat kesän aikana saaneet uuden muodon ja ne ovat laadittu hauskaan ja eläväiseen, mutta toisaalta myös pelaajan kannalta arkisempaan ja samaistuttavampaan muotoon. Tärkeää oli siis saada nuo elementit säilytettyä myös käännöksissämme. Englannin kielen aktivoiminen oli iso osa käännösprosessia, sillä sitä on tullut käytettyä verrattain vähän viimeisten vuosien aikana.
Kaikilla on varmastikin hieman eri tyyli lähteä kääntämään tekstiä, mutta tekniikasta viis, sillä lopputuloksen tuli kuitenkin vastata alkuperäistä tekstiä mahdollisimman hyvin. Tarinallistettujen kysymysten käännöstä ei voinut tietystikään lähteä tekemään sana sanalta vaan koko skenaario täytyi ensin pilkkoa pienemmiksi paloiksi, joita sitten lähdettiin kääntämään.
Kysymysten skenaariot sisältävät paljon erisnimiä ja erityisesti erikoissanastoa, sillä onhan tämä kuitenkin peli juridisista aiheista keskittyen erityisesti pelijuridiikkaan, joten käännöstyö edellytti oikeastaan koko ajan tukeutumista sanakirjaan. Kaikki kysymyskorteissa sekä niiden sisältämissä tietopankeissa mainitut lait, asetukset, termit ja tittelit oli tarkistettava mm. Finlexin, Verohallinnon, Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta, että niiden käännökset vastasivat oikeita termejä ja, että ne olivat juuri siihen asiayhteyteen sopivia. Yhtä lailla oli tärkeää, että käännöksissä ei olisi kielioppi-, kirjoitus- tai asiavirheitä ja teksti olisi mahdollisimman sujuvaa.
Kirjoittaja tulee monesti omalle tekstilleen sokeaksi ja niin käännöstyön tekemisessäkin oli helppo sokaistua sille omalle käännöstekstilleen, kun sitä on tuijottanut tunti- ja päiväkausia. Etäisyyden ottaminen tekstiin kannattaa, jotta paremmin huomaa korjausta vaativat kohdat. On myös hyvä antaa muiden lukea ja tarkistaa tehdyt käännökset, koska monesti muut huomaavat tekstistä virheitä, joita itse ei välttämättä sieltä löytäisi. Muiden tekemät korjausehdotukset voivat lisäksi olla monesti tekstiä sujuvoittavia ja osa taas kenties ehkä vähän makuasioita, miten kukakin sitä tekstiä kääntää. Loppujen lopuksi tekstin kääntäjä ei kuitenkaan pelkästään vain käännä mekaanisesti joka sanaa sanakirjan tapaan, vaan pyrkii luomaan tekstin toisella kielellä säilyttäen samalla alkuperäisen tekstin tiedon, tyylin sekä tarkoituksen.
Opettavainen oppimispeli tekijöille
Kysymysten tarinallistamisen ja kääntämisen parissa olemme oppineet valtavasti. Tekemällä oppii, sanotaan. Ja toisaalta tunnettu tosiseikka on se, että usein opettaja oppii enemmän kuin oppilaat, sillä opettamalla oppii parhaiten. Toivomme silti, että nämä skenaariokysymykset hauskalla auttaisivat sisäistämään asioita ja pelistä olisi hupia ja hyötyä.
Lähteet
- Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? – Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Viitattu 20.8.2019. Lähde kulmat.fi
- Strenros, J. 2019. Mitä on oikeudellinen muotoilu eli legal design? Viitattu 20.8.2019. Lähde finva.fi.