Pelijuridiikka 2: Aivoriihet pelilaudan kehittelystä

Pelijuridiikka-sarjan kirjoittajat ovat Laurean opiskelijat Annamaija Anttila, Emma Jukakoski ja Piia Rantanen. Opintoprojektinaan he ovat etsineet tapaa tehdä pelialan opiskelijoille ja aloitteleville yrityksille helposti lähestyttävää materiaalia pelialan juridiikkaan ja työelämän pelisääntöihin liittyen. Ratkaisunaan he lähtivät kehittämään peliä.

Kun pelikortit (lue osa 1) oli saatu valmiiksi, oli aika hyväksyttää työmme tulos Osaamisen pelimerkit -hankkeen ohjausryhmällä. Pelasimme ensimmäisen pelikierroksen prototyypillä, ja huomasimme suureksi iloksemme, että pelin idea todella toimi. Kaiken huipuksi pelaaminen oli pelin jäykästä aiheesta huolimatta jopa hauskaa.

Pelikortit pelilaudalle

Keskustelimme hetken prototyypistä ja ohjausryhmä alkoi pohtia, voisiko näille pelikorteille luoda myös pelilaudan. Hetken asiaa pohdittuamme totesimme: ”Ehkä, miksipä ei.” Pelilautaa miettiessä ajatus lähtee automaattisesti laukkaamaan bonusmaihin, pelinappuloihin ja siihen, kuinka laudalla liikutaan.

Lähestyimme pelilaudan kehittelyä siltä kannalta, että jokainen tiimin jäsen kehitti viikon aikana oman ideansa pelilaudasta, jonka jälkeen ideat tutkittiin yhdessä. Lopulta ideoista koottiin parhaat palat, jotka yhdistettiin yhdeksi suunnitelmaksi, josta tehtiin lopulta prototyyppi.

Kehittelyn vapaus ja vaikeus

Annamaija tutki erilaisia pelilautoja muun muassa googlaamalla ja boardgamegeek.com-sivustolta, mutta ideointi jäi runsaudenpulan vuoksi lyhyeksi. ”Kaikki on jo keksitty! Jopa picnic-peli, jonka avulla opetetaan käytöstapoja lapsille!”


Emman ensimmäinen ehdotus pelilaudaksi.

Emman lempipelit olivat aikanaan Monopoli ja Trivial pursuit, joten kun hänen piti keksiä idea pelilaudasta, hänen mieleensä tupsahti huomaamatta hieman yhdistelmää näistä kahdesta pelistä. Ettei vaan mikään päässä ollut idea olisi unohtunut, hänen kynänsä sauhusi monta tuntia; sen voikin huomata Emman ”siististä” suunnitelmasta.

Hylätäkö vanha vai uusi idea?

Idea oli hyvä, mutta siitä heräsi paljon kysymyksiä: kuinka käy jo keksitylle kysymys- ja vastauskorttien prototyypille? Kuljetaanko laudalla yksilönä vai tiiminä? Jos kuljetaan yksilöinä, tarvitaan erilaiset kortit. Hylätäänkö alkuperäinen idea? Idea olisi vaatinut vielä runsaasti hienosäätöä ja yksityiskohtien hiomista. Lopulta tulimme siihen päätökseen, että tämä idea jäi sivuun.

Pelimekaniikka palvelee pelin tavoitetta

Piialla visio pelilaudasta pamahti mieleen kesken työpäivän. Hän istui työpisteellään ja koki ahaa-elämyksen. Hän ymmärsi, että kysymys- ja vastauskorttien alkuperäistä prototyyppiä tulisi ehdottomasti kunnioittaa, muutoin joutuisimme aloittamaan kehitysprosessin alusta. Mutta kuinka pelilaudalla voi liikkua ryhmässä niin, että siinä olisi jokin pointti?

Piian visio pelilaudasta.

 Se olisi varsin tylsä peli, että vain kysytään kysymyksiä ja vastataan niihin yhdessä. Tarvitaan pisteenlaskusysteemi, jotta pelissä olisi jotain ideaakin. Jos laudalla liikkuminen perustuu pisteiden laskuun ja siihen, että jos vastaa väärin palataan laudalla taaksepäin, on tiiminä liikkuminen suorastaan mahdotonta. Jos yksi vastaa väärin ja toinen oikein, mitä sitten tehdään?

Yhdistelmäratkaisu herättää kilpailuvietin

Piia ei halunnut millään luopua ensimmäisestä prototyypistä. Sitten hänellä välähti: mitä jos pelilaudalla olisi yhteinen osio, jossa on kysymysteemat, joita kuljetaan yhdessä ja rinnalle luodaan yksilöllinen pisteenlaskuosio.

Piian jalostettu visio toi mukaan pisteenlaskuosion.

Tämä suunnitelma kunnioitti jo keksittyjä pelikortteja, mahdollisti ryhmäoppimisen, ja kuitenkin toi yksilöllisen pisteidenlaskun myötä peliin kilpailua. Lisäksi huomasimme iloksemme, että Emman ja Piian ideoissa oli jotain samaakin.

Bonuskortit lisäämään peli-iloa

Viihdyttävässä pelissä pitää kuitenkin olla myös muuttujia; kuinka keulitaan ja kampitetaan vastakilpailijat? Ratkaisu tähän on bonuskortit. Peliin pitäisi saada hiukan kevennystä ja Piian mieleen tuli työelämän pelisäännöt, mikä aihepiiriltään lukeutui myös alkuperäisiin aiheisiin projektin tehtävänannossa. Kahdella tiimiläisellä on jo vuosikymmen työelämää takana ja lukuisia erikoisia tilanteita työelämästä, joten aihe vaikutti vähintäänkin herkulliselta alkaa ideoimaan.

Sääntöjen säätämistä

Työelämässä on olemassa paljon erilaisia pelisääntöjä – niin kirjoitettuja, kuin kirjoittamattomiakin. Bonus-osioksi syntyi siis mustat ”?”-kortit. Voi olla kortteja, joilla menettää tai saa lisää pisteitä. Kuitenkin pakkaa sekoittamaan päätettiin luoda myös kortteja, joissa on sekaisin vastauksia, joista saa tai menettää pisteitä.

Piia ajatteli, että kysymyskortin saa määrätä toiselle pelaajalle tai vastata itse se, joka ensimmäisenä saavuttaa jotkin pisterajat. Esimerkiksi 5, 10, 15 tai 20 pistettä. Annamaija oli sitä mieltä, että peliin saadaan lisämaustetta sillä, että kaikilla pelaajilla on mahdollisuus vaikuttaa pelin kulkuun. Päätimme siis, että jokainen saa määrätä ”?”-kortin itselleen tai jollekin toiselle saavutettuaan pisterajan.

Pelilaudan prototyyppi

Pelilaudan prototyyppiin etsittiin tässä vaiheessa kuvia pexels.com ja pixabay.com -sivustoilta.

Pelilauta simuloi työelämää

Pelilaudan stepit muotoutuivat havainnollistamaan oikean elämän pelinkehittelyn prosessia. Ensimmäisessä stepissä opetellaan kuinka kysymys- ja vastauskortit toimivat ja sitten etsitään työpaikka. Työpaikoilla on kuitenkin tiettyjä sääntöjä, jotka uuden tulokkaan on opeteltava. Tämän pohjalta työelämässä pärjäämiseen ja työssä kehittymiseen luotiin oma kategoriansa. Kun työelämä on tullut tutuksi, siirrytään steppiin, jossa aletaan kehittämään peliä. Pelin valmistuttua, se julkaistaan, ja kun peli on julkaistu, astuvat kuvaan pelin immateriaaliset oikeudet.

Varsinaiset kysymyskortit juridisine oppeineen ovat varsin raskasta materiaalia, joten ”?”-korttien teemaksi muotoutui työelämän yleiset kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt eli niin kutsutut soft skillsit.

Soft skillseihin kuuluvat esimerkiksi kommunikointitaidot, kuuntelutaidot ja empaattisuus. Tärkeää on myös luova ajattelu, työmoraali, ongelmanratkaisutaito ja joustavuus. Työnantajat ja työelämä vaativat näitä taitoja yhä enemmän ja siksi onkin tärkeää tietää mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan. Näitä tarvitaan esimerkiksi siksi, että jokaisen on työelämässä verkostoiduttava uusiin ihmisiin ja toimia tiimissä, jolloin soft skillsit tulevat tarpeeseen.[1]

Bonuskorttien ”?” ensimmäinen prototyyppi.

Kun kysymyskortteihin vastaamista alettiin tarkemmin miettiä, tajusimme että meillähän on jo oikein hyvät vastauskortit kehitettynä kysymyskortteihin. Käytetäänpä niitä siis tässäkin hyödyksi.

Bonuskorttien ”?” jalostetumpi protokaan ei tyydyttänyt täysin.

Tämäkään prototyyppi ei ollut täysin tyydyttävä. Värjätyt vastausvaihtoehdot olivat vaikealukuisia siniselle taustalle kirjoitettuna. Piia pohdiskeli, että jos ne ovat hänen mielestänsä vaikeat lukea, niin miten sitten punavihersokeat tekstin näkevät?

Kohti testipelaamista

Värimaailma oli mielestämme hyvä, mutta edelleen jostain syystä mielessä oli visio ”sukupuolineutraalista” värimaailmasta. Mitä se ikinä kullekin meistä tarkoittikaan.

Aiemmat mietteet siirrettiin toistaiseksi ajatushautomoon, ja alkoi koittaa aika, jolloin peli tulisi näkemään päivänvalon ensimmäisten ulkopuolisten testipelaajien tuomion alttarilla.

Lähteet

1) The balance careers. What are soft skills?

https://www.thebalancecareers.com/what-are-soft-skills-2060852